Virkkaustrilogia osa 2

Eli tässä on joulun alla aloittamani virkkaustrilogian toinen osa ja nyt päästäänkin sitten perehtymään kunnolla asiaan, eli virkkaamisen perusteisiin.
Ostaessasi virkkuukoukun ja lankaa, niin tarkista ennen kassalle menoa, että langan paksuus ja virkkuukoukun koko ovat toisiinsa nähden oikeassa suhteessa, koska ne vaikuttavat paljon virkkuutyön helppouteen ja lopputulokseen. Huonoja/ hankalia yhdistelmiä ovat iso virkkuukoukku ja ohut lanka SEKÄ pieni virkkuukoukku ja paksu lanka.
Asia on varsin helppo tarkastaa lankakerän vyyhdessä näkyvästä merkinnästä. Voit myös tarkastaa asian myyjältä, jos et ole täysin varma asiasta.

Käsityö- ja askarteluaiheisia lehtiä lukiessa tulee usein vastaan erilaisia lyhenteitä, joista aloittelijan voi olla vaikea saada selkoa. Siksi tämä lyhenteiden lyhyt oppimäärä on hyvä osata:

• kjs = ketjusilmukka
• ks = kiinteä silmukka
• ½p tai pp = puolipylväs, korkeudeltaan puolet tavallisen pylvään korkeudesta.
• p = pylväs
• krs = kerros

Ja nyt kun nämä lyhenteet on käyty läpi, niin aloitetaan virkkaaminen.

KETJUSILMUKAT

Ensin tehdään aloitussilmukka, joka on aivan tavallinen vetosolmu. Tee aloitussilmukasta sen verran iso, että saat virkkuukoukun helposti sen sisään.

1. Ota lanka koukulle, HUOM.! Älä käytä langan lyhyttä päätä.

2. Vedä lanka koukun avulla aloitussilmukan läpi.

3. Kiristä uusi lenkki sopivan kireäksi koukun ympärille.

Edellisiä vaiheita toistamalla saat aikaiseksi perättäisiä ketjusilmukoita. Ketjusilmukat on varsin helppo laskea joko jo valmiiksi virkkaamastasi pätkästä TAI virkkaamisen aikana. Eli lasket aina kun vedät langan silmukan läpi.

 

Itse suosin virkatessani suunnilleen tällaista otetta. Jos olet vasenkätinen, niin tee sama peilikuvana.

 

PYLVÄÄT

Pylväiden virkkaaminen on tärkeä taito erityisesti silloin, jos haluat virkata isoäidin neliöitä tai vaikka kukkia.

 

OHJE:

 

1. Virkkaa ensin kahdeksan ketjusilmukkaa.

2. Yhdistä virkatun pätkän päät kiinteällä silmukalla, jolloin ketjusilmukat muodostavat pienen lenkin, johon voi tehdä useampia pylväitä peräkkäin. Yllä olevasta kuvasta näet, että miten kiinteä silmukka tehdään.

 

 

3. Jokaista uutta kerrosta aloittaessasi virkkaa ensin kolme ketjusilmukkaa, ne vastaavat yhtä pylvästä. Tavallista pylvästä virkatessasi ota lanka ensin koukulle. Tätä vaihetta sanotaan langankierroksi.

4. Työnnä virkkuukoukku lenkin läpi, ota lanka koukulle ja vedä lanka koukun avulla lenkin läpi. Näin koukulle muodostuu yhteensä kolme lenkkiä. Alhaalta ylös: normaali lenkki, langankierto ja ison lenkin läpi vedetty lenkki.

5. Ota lanka koukulle...

 

... ja vedä se kahden seuraavan lenkin läpi.

6. Ota lanka koukulle ja vedä se kahden jäljellä olevan lenkin läpi.

Ja valmista tuli. Ikävä kyllä en saanut otettua valmiista pylväästä parempaa kuvaa.

 

Päättely

Ota virkkuukoukku pois. Katkaise lankakerästä tuleva lanka ja pujota langanpää viimeisen lenkin läpi ja kiristä lenkki pieneksi. Ota neula ja pujota langanpää siististi silmukoiden ja/ tai pylväiden väliin.

 

 

Oikeakätisenä kirjoitin nämä ohjeet oikeakätisen näkövinkkelistä, mikä tietysti tuottaa vaikeuksia vasenkätisille. Onneksi löysin hyvän linkin, josta löytyvät virkkaamiseen tarvittavat ohjeet myös vasenkätisiä varten: http://www.kallamedia.com/virkkaus/silmukat.html.

 

Muita hyödyllisiä linkkejä kaikille vasenkätisille:

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/neulonta_ja_virkkaus/aloitussilmukka

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/neulonta_ja_virkkaus/ketjusilmukka

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/neulonta_ja_virkkaus/kiintea_silmukka

 

 

Toivon, että tässä postauksessa kirjoittamistani ohjeista oli jotain hyötyä teille lukijoille.

 

Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille ja suuret kiitokset kaikille, jotka antoivat äänensä blogini toivepostauskyselyssä!



Virkkaustrilogia osa 1

Okei, eli tästä alkaa 3-osainen sarja, jonka aiheena on virkkaaminen. Tässä ensimmäisessä osassa esittelen virkkaamisessa tarvittavia työvälineitä, virkattuja lappuja (isoäidin neliöt) ja isoäidin neliöistä kootun tilkkupeiton.
Virkkaamisessa kaikkein olennaisimmat työvälineet ovat:

• Erikokoiset virkkuukoukut
• Erilaiset langat
• Neulat
• Sakset

Vasemmalta: Kaksi isosilmäistä neulaa joita tarvitaan langanpäiden päättelyssä, sekä 4 mm:n paksuinen virkkuukoukku ja 3,5 mm:n paksuinen virkkuukoukku.

Erilaisia lankakeriä. Sininen ja ruskea kerä ovat tekokuitulankaa, sekä punainen ja oranssi ovat villalankaa. Käytettävän langan paksuus vaikuttaa siihen, että minkä paksuista virkkuukoukkua käytetään, ja päinvastoin.

 

 

 

Kun virkattu lappu on saatu valmiiksi, niin lanka katkaistaan jotta jäljelle jäävä pää saadaan pääteltyä siististi.

 

Jokainen on varmasti joskus ala-asteella tekstiilityön tunneilla joutunut virkkaamaan näitä isoäidin neliöitä. Ja vaikka jotkut kokevat niiden tekemisen haastavana, niin itse koen näiden tekemisen yllättävän helppona, ja jopa rentouttavana.



Isoäidin neliöistä tehty tilkkupeitto, jolla on kokoa 1 metri X 1 metri.



Tähän peittoon tarvittiin 16 isoa palaa ja reunukseen meni arviolta 40-50 pientä palaa, joita esittelin tuossa ylempänä. :)
 
Seuraavassa postauksessani päästäänkin jo itse asiaan, eli virkkaamiseen. Yritän kirjoittaa seuraavan postaukseni vielä ennen vuoden vaihtumista!
Ja tuossa sivun oikeassa laidassa näkyvän kyselyn vastausaika päättyy 1.1.2014 klo: 23:45. Eli siihen asti teillä on aikaa vastata ja vaikuttaa tulevien postausteni aiheisiin.
 
Hauskaa joulua ja oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Kattaustekstiilisetti kauniiseen kattaukseen

Meidän opintolinjallamme (sisustusompeluala) suoritetaan toisen opintovuoden aikana kurssi, jonka nimi on Kaunis Kattaus. Kuten nimestäkin voi päätellä, kurssin aikana käydään läpi erilaisia pöydän kattaukseen ja kattaustekstiileihin liittyviä asioita, ja sen lisäksi jokaisen pitää valmistaa kattaustekstiilisetti joko itselleen tai jollekulle läheiselleen. Itse valmistin kattaustekstiilisetin äidilleni.
Settiin piti valita vähintään kolme osaa seuraavasta listasta:

• Kaitaliina
• Pöytäliina
• Servetit
• Tabletit

Minä valitsin kaitaliinan, tabletit ja servetit. Olin alun perin suunnitellut tekeväni kaitaliinan sijasta pöytäliinan, mutta äidilläni on pyöreä ruokapöytä ja sitä varten olisin tarvinnut tuplaleveää pöytäliinakangasta. No, tyypillisellä tuurillani Jättirätistä ei tietenkään löytynyt tuota tuplaleveää kangasta ja päädyin tekemään kaitaliinan. Suunnitelman muutos ei kuitenkaan paljon haitannut, koska setti onnistui hyvin ja äiti oli oikein tyytyväinen, kun vein setin eilen hänelle.
Kurssista sain arvosanaksi T1 ja olen siihen ihan tyytyväinen, koska työskennellessäni saan aikaiseksi hyvää ja laadukasta jälkeä, mutta vauhdissani on vielä jonkin verran parantamisen varaa.

Tässä vielä hieman kuvia ja tekstiä setin valmistuksesta:

1. Ihan ensimmäiseksi laskin kankaan menekin, eli kuinka paljon kangasta tarvitsisin yhteensä setin valmistusta varten.
2. Kävin omalla ajallani Jättirätissä - eli kangaskaupassa - ostamassa sopivan kankaan ja vein sen seuraavana päivänä kouluun.
3. Koulussa setin teko alkoi tutulla hommalla, eli mittasin ja leikkasin tarvittavan määrän kangasta jokaista servettiä...

... tablettia ja...

 

... kaitaliinaa varten. Kaitaliinan kohdalla leikkasin kankaan reunassa olevan hulpion pois ennen mittaamisen aloittamista. 

 



4. Mittaamisen aikana pidin kangasta paikoillaan erityisten painojen avulla (yksi painoista näkyy alla olevassa kuvassa) ja merkitsin mittaamani kohdat nuppineuloilla.

Nuppineulat eivät näkyneet kuvassa kunnolla, joten muokkasin tätä kuvaa Paint:in avulla teitä lukijoita varten. Nuolen osoittamasta reunasta on poistettu hulpio.

 

5. Kaitaliinan kohdalla opettaja tarkasti tekemäni mittaukset...





 

... ennen kuin pääsin leikkaamaan kangasta.

 

6. Seuraavaksi painelin...

... luokkamme höyrysilityskeskuksen ääreen ja...

 

... aloin silittää taitteita...

 

... jiirikulmia varten. Tässä ovat servetit työn alla.

 

7. Sitten olikin vuorossa kaikkein hauskin osuus eli...

... ompelu.

Tällaisten pitkien kappaleiden ompelun yhteydessä valitettavan usein kuultu huudahdus: "Voi pahus! Alalanka loppui kesken!" ;-P 

 

8. Lopuksi poistin tekemistäni tuotteista langanpätkät ja tein...

... loppusilityksen.

 

Kuvia valmiista tuotteista:

Servetit, valmis koko 40 cm x 40 cm.

Opettelin kurssin aikana myös servettien taittelun.

 

Kaitaliina, valmis koko: 60 cm x 168 cm.

Tabletit, valmis koko 40 cm x 50 cm.

 

  

Toivottavasti te blogini lukijat ette ole vielä täysin kyllästyneitä näihin tolkuttoman pitkiin postauksiini. Hehheh! :)

 

Hauskaa joulun odotusta kaikille!

Toivoo Essi

 

P.S. Reilu viikko sitten heitin teille lukijoilleni pienen haasteen ja kysyin, että onko teillä jotain erityistoiveita tulevien postausteni suhteen? Toivepostausehdotuksia voi nyt äänestää blogini postausten ylälaitaan sijoittamallani gadgetillä.

Jiirikulmat

Otsikon perusteella joku rakennusalalla työskentelevä mies tai nainen saattaa miettiä mielessään seuraavaa kysymystä: "Miten ihmeessä jiirikulmat muka liittyvät mitenkään ompeluun tai käsitöihin?!"
Itse vastaisin tuohon kysymykseen suunnilleen tähän tapaan: "Kyllä jiirikulmat liittyvät ompelualaan ja niitä käytetään monissa kodin tekstiileissä".
Tässä onkin muutama hyvä esimerkki siitä, missä kaikessa jiirikulmia käytetään:

• Kaitaliinat
• Pöytäliinat
• Tabletit
• Servetit
• Päiväpeitot
• Tilkkupeitot

Ajattelin tehdä postauksen jiirikulmien ompelusta ja niiden käytöstä, koska niiden ompelua harvemmin opetetaan peruskoulussa ja hyvää ohjetta saattaa olla vaikea löytää. Intohimoiselle ompeluharrastajalle tai ompelualaa opiskelevalle jiirikulmat ovat jo niin sanotusti "tuttu juttu", mutta satunnaisesti ompelua harrastavalle voi äkkiä mennä sormi suuhun kehnojen, tai jopa puuttuvien ohjeiden vuoksi. Sen vuoksi laitan tähän postaukseen jiirikulmien ompelun kannalta hyödyllisiä kuvia ja linkkejä.

Kuvat on otettu, kun tein äidilleni settiä, johon kuuluvat kaitaliina, tabletit (5 kpl) ja servetit (5 kpl). Teen näistä erillisen postauksen tässä parin päivän sisällä.

Ensin silitetään jokaiseen reunaan taitteet. Yleensä taitteet ovat leveydeltään 1cm + 3cm (yht. 4 cm) TAI 1cm + 4 cm (yht. 5 cm) ja ne käännetään aina kankaan nurjalle puolelle. Eli ensin silitetään yhden (1) sentin taite ja sitten kolmen (3) tai neljän (4) sentin taite.

Silittäessä pitää olla tarkkana, jotta taitteista tulee saman levyiset jokaisella sivulla. Millin tai kahden (1-2 mm) heitto johonkin suuntaan ei kuitenkaan haittaa mainittavasti.

Ja tässä onkin sitten tämä niin sanottu "Varo Tai Poltat Sormesi"-tilanne.

Silityksen jälkeen taitteet avataan ja kulmat kiinnitetään nurjalta puolelta nuppineulalla, kuten kuvassa.

Erityisesti aloittelijan tiedoksi: tässä kohtaa sinun kannattaa ottaa käteen kolmioviivain ja kangasliitu tai lyijykynä, ja merkitä ommeltava kohta kevyellä viivalla. Kolmioviivainta tarvitaan, koska viivan pitää olla tasan 90 asteen kulmassa kankaan taitettuun reunaan nähden. HUOM! Viivan toinen pää leveän ja kapean taitteen rajalla. Älä siis piirrä viivaa kankaan reunaan asti.

Tämä vaihe toistetaan jokaisessa kulmassa (4 kpl).

Seuraavaksi kaikki neljä kulmaa ommellaan merkittyä viivaa pitkin. Ja kuten kuvasta näkyy, kapeille taitteille ei ole vielä tässä vaiheessa tehty mitään, mutta niillä on tärkeä merkitys työn loppuvaiheessa.

Ompelun jälkeen kulmista leikataan ylimääräinen kangas pois niin, että tikin viereen jää n. 1cm kangasta saumavaroiksi.

Nyt avataan taitteet ja taitetaan kulmissa oleva ylimääräinen kangas kuten kuvassa. Asian voi hoitaa kätevästi silittämällä.

Seuraavaksi päästäänkin jo kääntämään kulmat oikein päin. Aikaisemmin mainitsemani 1cm taite kääntyy nyt isomman taitteen alle.

Nyt kun kaikki kulmat on käännetty...

...niin päästään ompelemaan. Tikki tulee yhden (1) millin päähän leveän taitteen reunasta.

Valmis jiirikulma!

Lopuksi muistetaan vielä katkaista kaikki langanpätkät ja silitetään valmis tuote.

Tässä tulee vielä niitä lupaamiani hyödyllisiä linkkejä:

• http://www.kangasmaailma.fi/ohjeita/poytaliinat/
• http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/ompelu/vinosaumaisen_suorakulman_ompelu
• http://blogit.iltasanomat.fi/kassakerho/2011/08/19/paivapeite-lempikankaasta/

Jos jotakuta ompeluharrastusta aloittelevaa alkoi hirvittää nuo jiirikulmien ompeluun liittyvät, hankalilta tuntuvat työvaiheet, niin lohdutukseksi voin sanoa tämän; harjoitellessani jiirikulmien valmistusta ensimmäistä kertaa - joskus vuonna kivi ja kirves, kun opiskelin Turun Ammatti-Instituutissa - meinasin menettää hermoni totaalisesti ja mielessäni kirosin mokomat jiirikulmat alimpaan maanrakoon pitkäksi aikaa. Nykyään koko tilanne tuntuu enemmän tai vähemmän huvittavalta, kun jiirikulmien valmistus sujuu jo ihan mukavasti.

Huhhuh! Tulipas taas vaihteeksi pitkä postaus. Ei sen puoleen, että sormeni alkoivat krampata näitä viimeisiä rivejä kirjoittaessani.